Kansainvälinen ilmastorahoitus

Ilmastokriisi on maailmanlaajuinen ilmiö. Päästöjä on vähennettävä kaikkialla maailmassa – niiden vähentäminen EU:ssa ei yksin riitä. EU onkin ylpeä kumppanuuksistaan kehittyvien talouksien kanssa. Se tarjoaa niille tukea ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.

EU, sen jäsenvaltiot ja Euroopan investointipankki ovat yhdessä suurin kehittyville talouksille tarjottavan julkisen ilmastorahoituksen antaja. Vuonna 2021 niiden antama rahoitus oli yli 23,04 miljardia euroa.

Ne ovat myös maailman suurin virallisen kehitysavun antaja (yhteensä 67 miljardia euroa vuonna 2020). Ilmastotoimet nivoutuvat yhä useammin osaksi kehitysapua.

Lukuisat maat ovat Pariisin sopimuksessa sitoutuneet sovittamaan rahoitusvirrat vähäpäästöisen ja ilmastokestävän kehityspolun mukaisiksi. Tämä auttaa saavuttamaan EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteet.

Tähän liittyen EU on käynnistänyt kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman ja kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategian. Lisäksi EU auttaa kehittyviä talouksia parantamaan edellytyksiä mobilisoida vähähiilistä rahoitusta.

Lokakuussa 2019 EU käynnisti yhdessä Argentiinan, Chilen, Intian, Kanadan, Kenian, Kiinan ja Marokon kanssa kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin. Sittemmin mukaan on liittynyt muitakin maita. Foorumin tavoitteena on lisätä yksityisen pääoman mobilisointia ympäristön kannalta kestäviin investointeihin.

Euroopan komissio osoitti vuonna 2021 kehittyville talouksille 2,50 miljardia euroa, josta merkittävä osuus (lähes 40 %) käytetään ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien rahoittamiseen.

EU:n 2014–2020 talousarviosta 20 % käytettiin jo ilmastoon liittyviin hankkeisiin, ja vuosina 2021–2027 osuus nousee 30 prosenttiin. Globaali Eurooppa (NDICI) -välineessä osuus on 35 %.

Lisäksi Euroopan investointipankki antoi kehittyville maille 2,56 miljardia euroa ilmastorahoitusta vuonna 2021. Se rahoittaa esimerkiksi energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita Afrikassa ja muilla alueilla. Usein sen rahoitukseen yhdistetään komission ja EU-maiden kansallisten virastojen antamaa rahoitusta.

Tärkein EU:n tukikanava toimintapoliittiselle vuoropuhelulle ja kohdennetuille ilmastotoimille kehittyvissä talouksissa oli maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma plus (GCCA+). Aloite toteutettiin vuosina 2014–2020, ja hankkeita viimeistellään parhaillaan.

Aloitteen ensimmäisessä vaiheessa (2007–2014) avustusrahoitus oli 317,5 miljoonaa euroa, ja toisessa vaiheessa (2014–2020) se nousi 420 miljoonaan euroon.

GCCA+:ssa keskityttiin pääasiassa vähiten kehittyneisiin maihin ja pieniin kehittyviin saarivaltioihin, koska ne ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle.

Aloitteen yleisenä tavoitteena oli edistää ilmastonmuutospoliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n ja kehittyvien talouksien välillä.

Painopistealat:

• ilmastonmuutoksen sisällyttäminen kansallisten kehitysstrategioiden eri osa-alueisiin
• ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokyvyn parantaminen
• maiden auttaminen sopeutumis- ja hillitsemisstrategioiden laatimisessa ja toteuttamisessa
• maiden auttaminen ilmaston kannalta kustannustehokkaiden merkityksellisten kehityshankkeiden valmistelussa ja rahoittamisessa.

Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus (EKKR+) on osa EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvien EU:n investointien kehystä. Se mahdollistaa EU:n eri rahoitustoimille maailmanlaajuisen kattavuuden. Rahasto sisältyy EU:n ulkoisen toiminnan pitkän aikavälin talousarvio-ohjelmaan eli Globaali Eurooppa -välineeseen (NDICI).

Rahasto on kokonaisvaltainen väline, johon sisältyy erilaisia keinoja tukea kumppanimaiden kehitystä, kuten:

• takuut
• rahoituksen yhdistäminen avustuksiin (EU:n avustusten ja liikepankkilainojen yhdistelmä)
• tekninen apu, jolla autetaan kumppanimaita niiden hankkeiden laadun parantamisessa ja uudistusten toteuttamisessa

EKKR+ tulee keräämään yksityiseltä sektorilta varoja kestävän ja osallistavan kehityksen rahoittamiseen. Rahaston tarkoituksena on tukea kumppanimaissa tehtäviä investointeja, joilla luodaan ihmisarvoisia työpaikkoja, kehitetään julkista ja yksityistä infrastruktuuria sekä edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kestävää maataloutta ja digitaloutta.

Investointikehykseen sisältyy myös ulkosuhdetoimien takuujärjestely, jolla EU:n kestävän kehityksen rahoitusta lisätään 53 miljardiin euroon.

Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä on 39,8 miljardin euron varat EKKR+:n rahoitustoimien takaamiseen. Tämä voi yhdessä yksityisen sektorin investointien kanssa ja vipuvaikutuksen ansiosta tuottaa s200 miljardin euron investoinnit vuosina 2021–2027.

EU jatkaa sitoutumistaan kehittyneiden talouksien tavoitteeseen mobilisoida yhdessä vuosittain 100 miljardia dollaria kehittyvien maiden tueksi vuoteen 2025 mennessä.

Rahoitus on peräisin useista eri lähteistä: julkisista ja yksityisistä, kahdenvälisistä ja monenvälisistä sekä vaihtoehtoisista rahoituslähteistä. Kehittyvien talouksien on määrä käyttää rahoitus tarkoituksenmukaisiin lieventämistoimiin ja panna toimet täytäntöön avoimesti.

EU kehottaa nykyisiä ja potentiaalisia rahoittajia rahoittamaan myös kehittyvien talouksien ilmastotoimia omien valmiuksiensa ja vastuualueidensa mukaisesti.

OECD julkaisi syyskuussa 2022 raportin kehittyneiden talouksien ilmastorahoituksesta kehittyvissä talouksissa. Se osoittaa, että kehittyneet taloudet edistyvät ilmastorahoituksessa ja että kasvusuuntaus jatkuu. Ilmastorahoitus kehittyville talouksille oli 83,3 miljardia dollaria vuonna 2020, kun vuonna 2016 se oli 58,6 miljardia dollaria.

Vihreä ilmastorahasto perustettiin vuonna 2010 auttamaan kehittyviä talouksia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Vuodesta 2014 lähtien se on kerännyt alustavia sitoumuksia 10,3 miljardin dollarin arvosta. EU-maiden osuus tästä on lähes puolet: 4,7 miljardia dollaria.

Vihreän ilmastorahaston ensimmäisessä täydentämisessä lokakuussa 2019 yhteensä 27 maata (joista useimmat EU-maita) lupasi täydentää rahastoa 9,78 miljardilla dollarilla seuraavien neljän vuoden aikana. EU-maat ovat 31. toukokuuta 2022 mennessä maksaneet lupaamistaan varoista 5,5 miljardia dollaria.

Jotkin EU-maat ja alueet osallistuvat myös noin 95 prosentin osuudella vuotuisiin vapaaehtoisiin sitoumuksiin, joilla varmistetaan sopeutumisrahaston toiminta. Rahasto auttaa kehittyviä maita sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Euroopan komissio lupasi tukea sopeutumisrahastoa vuoden 2021 COP26-kokouksessa 100 miljoonalla eurolla.

Maiden on houkuteltava lisää julkista ja yksityistä rahoitusta tukemaan siirtymistä ilmastoystävälliseen talouteen ja kestävän talouskasvun edistämistä.

Kansainvälistä ilmastorahoitusta olisi käytettävä kannustimena ilmastokestäviin ja vähähiilisiin investointeihin, joilla täydennetään kehittyvien talouksien omia resursseja.

EU:n lähestymistapa asiaan on kahtalainen:

• avustusrahoitusta myönnetään suoraan köyhimmille ja haavoittuvimmille maille
• avustusrahoitusta käytetään yksityisten investointien houkuttelemiseen yhdistämällä avustuksia julkisista ja yksityisistä lähteistä (kuten kahden- ja monenvälisistä kehityspankeista) saataviin lainoihin ja oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen

EU ja sen jäsenmaat ovat perustaneet eri alueita varten useita rahoitusvälineitä, joissa avustusrahoitus yhdistetään lainoihin.

Avaa luettelot plusmerkkejä napsauttamalla.