Kierrätys ja uudelleenkäyttö

Jätteet saastuttavat ilmaa, pohjavettä ja maaperää, minkä lisäksi niistä pääsee ilmakehään hiilidioksidia ja metaania, mikä nopeuttaa ilmastonmuutosta.

Jätettä syntyy EU:ssa noin 3 miljardia tonnia vuodessa ja sen määrä on kasvussa. EU:n alueella nykyisin vain noin 40 % kotitalousjätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään.

• Käytä paperi uudelleen. Luonnokset ja ostoslistat voi tehdä käytetyn paperiarkin kääntöpuolelle.
• Lahjoita vanhat elektroniset laitteet esimerkiksi jollekin koululle tai kansalaisyhteisölle, niin että se päätyy hyötykäyttöön.
• Osta ladattavia paristoja, joita voi käyttää moneen kertaan uudelleen. Muista kierrättää paristot niiden käyttöiän päätyttyä.
• Myy tai lahjoita vaatteet, huonekalut ja taloustarvikkeet, joita et itse enää tarvitse. Tai voisitko ehkä tehdä vaihtokaupat jonkun toisen kanssa? Aina ei tarvitse ostaa uutta, vaan tarvitsemansa tavaran voi saada lainaan tai ostaa käytettynä.

• Kierrätys säästää energiaa ja pienentää päästöjä. Kierrätä juomatölkit – kierrätysraaka-aineista valmistettuun alumiinitölkkiin kuluu 90 % vähemmän energiaa kuin uuteen tölkkiin. Lajittele myös paperi kierrätykseen. Paperikiloa kohti syntyy näin lähes kilon verran vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja metaanipäästöjä kuin kaatopaikkakuormassa.
• Ota selvää, millaista jätettä kotiseudullasi voi kierrättää. Muista lajitella lasi, paperi, muovit ja metalli erilleen muusta jätteestä. Nykyisin kierrätyslaitokset voivat ottaa vastaan jo monentyyppistä muovia. Ota selvää, mikä on tilanne lähiseudullasi.
• Älä heitä sähkölaitteita roskikseen. Sähkölaitteiden valmistukseen on käytetty arvokkaita materiaaleja, joita voi kierrättää. Metallien, muovien ja lasin valmistukseen tarvitaan energiaa. Vie ne kierrätyspisteeseen. Myös laitemyyjät ottavat vastaan käytettyjä laitteita.
• Kierrätä vanha auton akku, kun ostat uuden. Yleensä myös vanhat renkaat voi kierrättää.
• Kompostoi. Eloperäinen jäte, kuten hedelmien ja vihannesten kuoret, kananmunankuoret ja kahvinporot, kannattaa heittää kompostiin, ei roskiin. Kompostissa jäte saa ilmasta happea ja maatuu hyödylliseksi, luonnolliseksi lannoitteeksi. Kaatopaikan hapettomissa oloissa jäte sen sijaan mätänee ja tuottaa metaania, joka on kasvihuonekaasu.